Löpinää lomasta

Pahoittelut pienestä postaustauosta, mutta näin lomalaisena on ollut niin hirveä kiire löhöillä ja hengailla kavereiden kanssa, että blogi on painunut vähän unholaan. Ja Amsterdamissakin on tullut käytyä tässä välissä, mutta siitä juttua myöhemmin kunhan saan aikaiseksi.

Kelataanpa vähän mitä kaikkea lomalla on ehtinyt tapahtua. Ensimmäisenä kokonaisena lomapäivänä käytiin Aneten kanssa tutustumassa Île Barbeen, joka on pieni saari Saône-joessa Lyonin pohjoispuolella. Saarella on vanha luostari, joka on Wikipedian mukaan alunperin perustettu 500-luvulla eli suhteellisen vanha pytinki kyseessä. Luostari tosin ei ole enää toiminnassa ja oli aika rappeutuneen näköinen eikä saarella juuri mitään muuta ollutkaan, asukasluku on ehkä 10 ihmisen luokkaa. Hetken ihmeteltyämme jatkoimme siis matkaa joen toisella puolella olevaan kylään, joka oli tosi söpö. Alue kuuluu siis vielä Lyonin kaupunkiin, mutta tunnelma siellä oli ihan erilainen, ihan kuin olisi ollut jossain pienessä kylässä Ranskan maaseudulla. Turisteilun jälkeen suunnattiin Aneten kanssa meille myöhäiselle lounaalle ja päiväunille sohvalle muiden au pairien valittaessa töitä kun lapset ovat lomalla ja he joutuvat vahtimaan muksuja koko päivän...

Lauantaina mut suostuteltiin lähtemään kissakahvilaan. Päivän lopputulos: en vieläkään tykkää kissoista. Onhan ne ihan söpöjä, mutta kissojen vika on se, etteivät ne ole koiria. Hyvää ruokaa kahvilasta ainakin sai ja marenki-sitruunapiirakkaöverien jälkeen suunnattiin meille katselemaan leffoja ja viettämään tyttöjeniltaa.

Sunnuntaina lähdettiin heti aamusta retkelle Beaujolais'n viinintuotantoalueelle. Retki oli Lyon International -yhdistyksen (?) järjestämä ja mukana oli kaksi bussilastillista porukkaa, suurimmaksi osaksi yliopistovaihtareita eli meininki oli äärimmäisen kansainvälistä. Ei sillä, että me suomalaiset oltaisiin kellekkään muulle juuri puhuttu kuin keskenämme...

Syksy se on saapunut Ranskaankin kuten väriloistosta voi päätellä

Maanantai oli ihan superlämmin täällä. Istuin sohvalla ja tavoilleni uskollisena en ollut poistunut sisätiloista siihen mennessä kun hostisä tuli kotiin lounaalle. Katselin ulos ikkunasta ja ajattelin, että onpa syksyisen näköistä, tarvitseekohan jo talvitakkia, jos ulos menee. Hostisä tuli kotiin shortseissa ja t-paidassa ja kertoi ulkona olevan 25 astetta lämmintä. Hetken tuijotettuani hämmentyneenä päätin että kaipa sitä täytyy mennä nauttimaan Suomen kesäsäästä ja hikihän siinä hommassa tuli! Onneksi nyt ollaan päästy takaisin mukavaan reilu kymmeneen asteeseen ettei tarvitse lyhytlahkeisia housuja kaivaa kaapinpohjilta.

Juu eipä ollut ilmoissa valittelemista

Sitten vähän katsausta tulevaan eli parin viikon päähän, jolloin mun äiti ja isi tulevat kylään! Pitää suunnitella hyvin mitä kaikkea voinkaan näyttää mun lempikaupungista! Lisäksi eilen ostin lentoliput kotiin jouluksi, johon on enää alle kaksi kuukautta :-)

Loma!

Iltapäivällä lykkäsin lapsoset isovanhempien riesaksi ja mulla alkoi kahden viikon loma! Aloitin käymällä luistelemassa Aneten ja muutamien kansainvälisten toverien kanssa, ja mahtuipa mukaan yksi kolumbialainenkin, joka ei ollut luistellut elämässään kertaakaan ennen tätä päivää. Lomalla aion ainakin käydä Amsterdamissa ja viiniretkellä, pitää vähän jotain tyttöjenillantynkää suomiporukalla ja mahdollisesti tuijotella vähän Netflixiäkin (lue: katsoa päivän aikana vähintään kaksi kautta jotain sarjaa putkeen).

Yli kuukausi Ranskassa ja nyt vasta söin ensimmäiset macaronit!

Viime viikonloppuna käytiin perjantaina elokuvissa katsomassa Tim Burtonin uusin elokuva eriskummallisista lapsista. Englanniksi onneksi, vaikka ranskankielinen versiokin oli tarjolla. Elokuva oli ihan ok, mutta parempiinkin olen kyllä törmännyt. Sen olen täällä huomannut, että mulla ei ole enää minkäänlaisia ongelmia englannin kielen kanssa, tietenkin sönkötän silloin tällöin, mutta ymmärtämisen ja ymmärretyksi tuleminen sujuu. Ei ehkä ihan sitä, mitä tulin täältä hakemaan, tarkoitushan oli oppia ranskaa... Vähän harmittaa, että nykyisessä perheessäni puhun lapsien kanssa englantia, mutta kun etsin perhettä silloisessa tilanteessani, koin ettei kieli ollut se asia, jossa kannattaisi alkaa nirsoilemaan. Aloitin puhua englantia vanhemmille, niin vaihtaminen tuntuu nyt kovin vaikealta. Mutta loman jälkeen aion tehdä asiaan muutoksen ja mennä kielikouluun! Tosin näillä näkymin vain kuukaudeksi, koska se lysti on niin tyyristä, että ei au pairin palkalla sitä kovin pitkään kustanneta. Vaikka shoppailua voisin ehkä yrittää vähän vähentää ja sillä säästää rahaa, mutta eihän se ole kivaa... Tarkoittaako se kun hakee lapsia koulusta ostoskassi kädessä ja hostlapsi kysyy "can you stop buying things?", että pitäisi rajoittaa? Ei kai.

Sushiravintola oli hauska kokemus, lautaset pyörivät liukuhihnalla ja siitä sai napata mitä halusi ja lopuksi maksettiin lautasten määrän ja värin mukaan kassalle

 Lauantaina kävin elämäni ensimmäisen kerran sushilla. En oikein ihastunut mutta ei se pahaakaan ollut. Jos pitää valita niin mielummin menen pizzalle.... :-) Sunnuntaina harrastettiin kulttuuria ja käytiin Musée des Confluencesissa. Museo oli äärimmäisen ufonnäköinen talo ihan lähellä kohtaa, jossa Lyonin läpi kulkevat joet Rhône ja Saône yhdistyvät. Museossa oli monenlaista näyttelyä, tanssista ja kengistä evoluutioon ja kuolemanjälkeiseen elämään. Siellä asusti jopa, nyt tosin enää vain luurankona, valtava mammutti, joka oli löydetty 1800-luvulla vain muutaman kilometrin päästä sen nykyisestä sijainnista, eli ihan täältä Lyonista! Melkein voin kuvitella täällä mammutteja nykyäänkin.

Pitipä sitä muutama turistikuvakin ottaa. Taustalla museo, joka mielestäni ainakin muistuttaa avaruusalusta... Sen vielä sanon, että oon niin onnellinen näistä tyttösistä, joiden kanssa saan täällä viettää aikaa, gros câlin!

Tästä kuvasta kerrottakoon, että harrastin samaa myös pienempänä, eli
kiipeilin paikkoihin, joista alastulo olikin hieman vaikeampaa...

Makaronilaatikkoa ja matkasuunnitelmia

Taas on yksi viikko hurahtanut ja viikonloppu edessä. Eilen pyöräytin makaronilaatikon, jota syötiin lasten kanssa illalla. Hyvin meni kaupaksi! Mulle ei olisi jäänyt tälle päivälle lounasta ollenkaan, jos en olisi vähän toppuutellut. Yleensä syödään koko perheen kanssa illalla, mutta vanhemmat suunnittelivat lähtevänsä ravintolaan syömään, joten illallistettiin sitten kolmestaan. Täällä on muuten niin vaikeaa löytää jauhelihaa kaupasta ettei voi todeksi uskoa! Kun Suomessa jauhelihaa löytyy joka kaupasta kaikkein pienintä myöten, täällä pitää mennä hypermarkettiin asti jos sitä mielii ostaa. Kaiken maailman lihaklönttejä sieltä kaupasta kyllä löytyy mutta niinkin arkisia juttuja kuin jauheliha ja kanafile saa etsiä kissojen ja koirien kanssa.

Lasten kanssa menee ihan hyvin, mutta olen huomannut erehtyneeni hieman. Aluksi luulin, että 8 vuotias poika on se helpompi näistä kahdesta, mutta ei. Poika on yleensä hyvin itsenäinen ja keskittyy hyvin, mutta kun sille päälle sattuu, hän ei tottelee mitään, huutaa, kiljuu, karjuu ja itkee. Ja kun sanon, että nyt riittää DS:n pelaaminen, siitä vasta riemu repeää. Täällä Ranskassa lapset ovat jostain syystä aivan sekaisin noista DS:stä, muistan että itse suunnilleen 10 vuotta sitten pelasin innoissani omallani, onko suomalaisilla lapsilla kaikilla oma DS nykyäänkin?

Toinen hostlapsi, 7 vuotias tyttö on äärimmäisen eläväinen, ei jaksa keskittyä juuri mihinkään ja itkee vähintään 5 kertaa päivässä ja saa ajoittain mut ajattelemaan tapoja kuinka olisi mahdollista teleportata itsensä mihin tahansa muualle. Mutta silti musta tuntuu, että tullaan tämän tytön kanssa paremmin toimeen ja on näistä se "helpompi". Vaikka aika harvassa ovat ne päivät, kun voin illalla todeta, että menipä tänään hyvin. Ymmärrän kyllä lapsiakin, oon vieras ihminen niiden kotona, ne eivät ole tottuneet muhun ja yhtäkkiä vaan ilmestyn paikalle ja alan määräillä.

Sitten vähän mukavampaan asiaan. Nyt kun on palauduttu Milanon reissusta, on enemmänkin kuin aika jo suunnitella uutta matkaa! Bussit ja majoitus on varattu Amsterdamiin 24.-28. päivälle kuluvaa kuuta :-) Täällä lapsilla on kahden viikon syysloma ja mä olen myös vapaalla silloin, sillä lapset lähtevät isovanhemmille. Reissuun meitä on lähdössä kolme, minä ja Tilda sekä pariisilaisvahvistus Ada. Sitä odotellessa!