Eilen saatiin vähän seikkailla lasten kanssa kun meidän metrolinja oli poikki enkä tiennyt asiasta ennenkuin yritettiin päästä koulusta kotiin. Koululle mentäessä puoli tuntia aiemmin metro toimi ihan moitteettomasti. Ja tietenkin koko kaupungin keskusta meni ihan tukkoon siitä, bussit eivät ottaneet enää matkustajia edes kyytiin ja kaikkien taksien valot paloivat punaisena. Siinä reilu puolituntia bussia, joka ei meitä sitten edes huolinut, odottaneina huomattiin, että muut metrolinjat kyllä toimivat ja kiertoreittiä päästiin kotiin. Yleensä meillä menee koulumatkaan noin 45minuuttia - tunti julkisilla (joka mun mielestä aika pitkä matka 7 ja 8 vuotiaille kun lähempänäkin olisi kouluja), mutta eilen oltiin liki kahden ja puolen tunnin päästä kotona siitä, kun koulu oli loppunut. Tämän jälkeen lasten piti vielä tehdä tietenkin läksyt ja käydä suihkussa ja niistähän saatiin hyvä vääntö aikaiseksi. Ei enää tällaisia päiviä kiitos!
Rakkaat hapankorput, kuinka olenkaan teitä ikävöinyt! |
Olis jännää kuulla enemmän siit ite au pairin työstä pintaa syvemmältä et mitä sun hommiin kuuluu ja jotain tilanteita mitä on tullu vastaan kuten just tää metrojuttu! Tietty ne hommat vaihtelee perheen mukaan mut sun omaa näkökulmaa! Miten on muuten se ite ranskan puhuminen sujunu? Ja milanosta teet niin helvetillisen postauksen että..!
VastaaPoista-salainen ihailija
Ps. kunno fangirl kommentti ku luin tän jälkikäteen XDD
PoistaJoo pitää koittaa saada sellastaki mukaan mut yleensä tää arki on vaan niin samaa ettei siitä oikeen oo kerrottavaa :D Ja ranska on nyt vähän jääny ku täällä perheessä puhun lasten kans enkkua ja vanhempienkin vaikka pitäis vaihtaa mut en oo jaksanu... Oot mun lemppari fangirl ;)
Poista